Revontulia näkee etelässäkin, tosin parhaimmillaankin vain keskimäärin kerran kuukaudessa. Auringolla on viime vuosina ollut aktiivinen kausi eli revontulia on normaalia useammin. Revontulimaksimit toistuvat sykleinä runsaan kymmenen vuoden välein. Sesonki alkaa öiden pidetessä ja pimetessä elokuun lopulla ja jatkuu huhtikuulle.
Maaliskuun puolessavälissä 2015 nähtiin voimakkain purkaus kymmeneen vuoteen. Revontulien noustessa taivaankanteen syntyy korona, viuhkamainen ympyrä. Näin etelässä sen näkee hyvin harvoin, olen nähnyt sen viimeksi 2001 Högbolstadissa asuessani. Tuolloin kuvasin vielä rakeiselle värinegafilmille sen ajan lehtikuvaajien tapaan, eikä internetin täsmäennusteista ollut vielä tietoakaan.
Kun aloittelin ilmiön seuraamista, talvella 2013-2014, revontulikaari nousi Ahvenanmaan horisonttiin kymmenkunta kertaa. Kuvaamaan pääsin neljänä yönä, muina oli pilvessä.
Saarimaakunnan pohjoisosasta on helpointa löytää paikkoja, missä yhdyskuntien valosaaste ei värjää taivasta. Veneretkillä Vårdöhön ja Kumlingeen olen oppinut, että Turun, Naantalin ja Uudenkaupungin satamat kajastavat valoa kymmenien kilometrien päähän. Syrjäisilläkin paikoilla laivaväylien vilkut ja telemastot tunkevat kuviin.
Asun Lumparlandissa Kapellvikenin rannalla. Ensi kuvausyrityksellä lokakuussa kävelin lahden pohjukan uimarannalle. Naapurustossa oli jo pimeää, mutta kotona jätin ulkovalot palamaan
. Ne loistavat vaakakuvan oikeassa reunassa. Ensi kerralla pimennän -,-
Heikko revontulikaari jää usein alas puurajan taakse piiloon. Lumparnin etelärannalla näkymät avartuvat ja horisontti on kaukana. Vastarannalla on kuitenkin paljon telemastoja ja asutusta. Lumpo udd, marraskuu.
Getan erämaisilla kalliorannoilla vietetty revontuliyö on unohtumaton elämys. Eckeröstäkin löytynee hyviä paikkoja, mutta niitä tiedustelemaan en ole vielä ehtinyt.
Pääsiäisyönä nähtiin kauan odottamani revontulimyrsky. Hiippailin ennalta tiedusteltuun rantaan Getassa jo iltahämärissä. Kahden jälkeen yöllä taivas alkoi leiskua. Kevään ollessa näin pitkällä revontulet näkyvät vain yön ollessa pimeimmillään, paluumatkalla taivaanranta alkoi jo hohtaa auringonnousun kajoa.
Syksy 2014 alkoi lupaavasti. Syyskuussa nähtiin voimakkain kokemani revontulimyrsky, joka ulottui Itämeren etelärannalle saakka. Etelästä lähes täytenä paistanut kuu valaisi tuttua Getan rantamaisemaa. Mutta tämän jälkeen, loka-marraskuussa saariston taivas on peittynyt tasaisen harmaaseen pilvipeittoon. Mereiset talvet ovat vähälumisia, yksiäkään reposia en ole vielä päässyt näkemään lumimaisemassa…..
Talvipäivän seisauksen yönä tuli uusi voimakas auringonpurkaus,oli kuutonta ja selkeää. Kokeilin uutta paikkaa, Jomalan Hammaruddaa. Kalliomaisemat ovat hienot, mutta jouluvaloja pilkotti sieltä täältä rantamökeiltä. Länteen katsoessa Ruotsi kajastelee jo pilvien alapuoliin, jalustaa sai asetella tarkasti. Saaristo kun on yksi suurimmista erämaista Lapin eteläpuolella, yritän saada näihin kuviin mahdollisimman vähän moderneja valoja. Nämä reposet eivät nousseet kovin korkealle, mutta yllättivät pitkällä kestollaan. Vihreää näkyi taivaanrannassa iltakahdeksasta kahteen yöllä ja sen jälkeenkin, mutta pilvet alkoivat vyöryä päälle lännestä. Kuusi tuntia pimeällä rannalla 10 m/s tuulessa riitti muutenkin…..jos revontuliretkistä haluaa nauttia, suosittelen tyyniä öitä 🙂
Helmi-maaliskuun vaihteessa aurikotuuli pääsi taas puhaltamaan ilmakehään. Okei, myönnettäköön -missasin yhden tilaisuuden joulunpyhinä, mutta melkoinen tuuri minulla on ollut matkassa revontulien suhteen. Tälläkin kertaa lähdin matkaan pilvisäässä, mutta alhaalla kiitävät sumupilvet repeilivät jo saapuessani Getaöjenille. Kiitos kuuluu myös hyville nettiennusteille, sekä reposien että pilvianimaatioiden suhteen.
Yön seljetessä suojasää vaihtui pikku pakkaseen, mikä kostutti kameraa melkoisesti. Ennen pitkää kosteutta kertyi myös kennolle.
Linkkejä revontuliharrastajalle:
Aurora Serviceä ylläpitää piikkiöläinen (siis yhtä etelässä kuin minäkin) harrastaja, jonka ennusteet ovat pitäneet hienosti paikkansa. Tykkäämällä saa tietoa myös facebookissa. Sivustolla on kokoelma yötaivaskameroita ympäri Pohjolaa ja paljon teknistä tietoa.
http://www.aurora-service.eu/aurora-forecast/
Ilmatieteen laitoksen viralliset sivut suomeksi, täältä voi myös tilata ilmaisen hälytyksen sähköpostiin:
http://aurora.fmi.fi/public_service/
Spaceweather kertoo tulevien auringonpurkausten ohessa tähtitaivaan tapahtumista, meteoriittisateista ja muusta tavallisesta poikkeavasta:
Iltalehden pilvitutkasta on paljon apua, kun yrittää löytää selkeää taivasta.
http://www.iltalehti.fi/saa/pilvisyys/
Ilmatieteen laitoksen tiedote maaliskuun 2015 purkauksesta:
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotearkisto/-/journal_content/56/30106/57983580
Nature Photo Erkki Santamala 